yksinpuhelu
Olen taas herätellyt ajatusta portfolion rakentamisesta. Olen siitä ennenkin kirjoittanut ja kuviakin niputtanut jo yhteen sitä varten, mutta homma on jäänyt kesken ajanpuutteen/mielenkiinnon/idean vuoksi. Nyt kuitenkin tuntuu, että vihdoinkin on löytynyt pohja, jota työstämällä ei tarvitse tehdä liikaa kompromisseja kuvien esittämisen ja ulkoasun kanssa. Kuviakin on tullut hitaasti mutta tasaisesti lisää viime vuosina.
Aloitin jonkin aikaa sitten tekemään yhtä versiota mikä tuntui suhteellisen toimivalta. Tein sen aika pitkälle ulkoasun puolesta valmiiksi, mutta tulin kuitenkin toisiin aatoksiin ennen loppuun saattamista.
Uutta yritystä silmälläpitäen ajattelin tehdä jaon edelleen potrettien, hääkuvien ja muksukuvien kesken. Luontokuvat (lintukuvat) mitä täällä päiväkirjassa esiintyy jätän kokonaan pois. Jatketaan niiden kanssa täällä. Niissä ei ole vielä oikeastaan yhtään tarpeeksi hyvää tai itseäni miellyttävää esiteltäväksi jonkinlaisena valokuvanäytteenä. Niillä on itselle enemmänkin dokumentaarinen luonne ja mukava lisä harrastuksena muiden kuvauksien ja luonnon ohessa.
Katsotaan mitä kesällä tapahtuu ja mihin suuntaan tuo oikeasti kehittyy.
Sitä taas jälkeenpäin ihmettelee mitä päässä oikein on pyörinyt kyseistä viestiä kirjoittaessa.
Yksi etappi olisi takana, tai voiko sitä miksikään etapiksi edes kutsua, mutta muutama viikko sitten tuli täyteen 10 vuotta ensimmäisen työsopimuksen kirjoittamisesta nykyisen työnantajani kanssa. Vielä menee kuitenkin reilu vuosi kunnes työuralle tulee yhtä kauan täyteen. Välissä kävin armeijan jne. Aika näyttäisi vierähtävän aika nopeaan. Paljon tosin on ehtinyt siinäkin ajassa tapahtua. Pääkohdat otsikkotasolla voi kuitenkin niputtaa aika tiiviiseen nippuun, niinkuin ihmisen työuran mittaisella taipaleella yleensäkin.
Koulussa olisi vielä kaksi tenttiä tälle vuodelle, keskiviikkona ja torstaina, edellinen oli viime perjantaina. Mitenköhän sitä osaa käyttää kaiken sen ”ylimääräisen” ajan, mitä ei tarvitse koulussa istua ;) Tämäkin kommentti on hauska lukea muutaman vuoden päästä ja muistella opiskelun aikaista meininkiä.