Kesän alkua
Viikonloppu meni, lähinnä lukiessa. Kävin kuitenkin haukkaamassa raitista ilmaa pikaisesti kaiken muun lomassa. Saa ajatukset välillä hieman lepoa.
Rastailla näytti pesimäpuuhat olevan edelleen vauhdissa, kuten useimmilla muillakin linnuilla. Tikkoja oli taas muutamia, todennäköisesti samat kuin muinakin päivinä. Pääsin suhteellisen lähellekin synkän metsän siimeksessä. Joskus siemenautomaatin läheisyydessä tikka on ollut vielä lähempänä, mutta metsässä harvemmin pääsee lähestymään.
Tikka hakkasi juuren välistä välipalaa itselleen, kun näin tikan noin 20 metrin päässä. Otin ensimmäisen kuvan heti. Olen huomannut, että ensin pitää ottaa kuva ja sitten vasta hyvä kuva. Tätä kannattaa noudattaa aina!
Lähin hitaasti lähestymään tikkaa tikan ruokaillessa. Aina kun tikka nosti päätään katsoessaan minua, pysähdyin paikoilleni. Ruokailun jatkuessa otin aina askeleen lähemmäksi. Tällä taktiikalla pääsin noin neljään metriin, kunnes tikka ilmoitti liiasta läheisyydestä. Poistuin yhtä äänettömästi paikalta ja annoin tikan jatkaa ruokailuaan.
Viimeisissä kuvissa tulppaanitkin saa vettä. Aukesivat noin viikko sitten. Mukavan vastavalon siivittämänä päätin ottaa muutaman kuvan. Noista voi vääntää vaikka onnittelukortin jollekulle tutulle.
Viikon päästä on taas hieman enemmän aikaa kuvailla, joten eiköhän sitä saada uusiakin tuttavuuksia kameran eteen.
ei hitto,kun upeita noi tulppanikuvat…ottaisin tauluna seinälle ihan heti. ps. mulla on lokakussa syndet